Tänään vietämme ystävänpäivää. Muistamme ystäviämme korteilla, pienillä lahjoilla, kukkasilla, kahvitteluhetkillä, yhteisillä lounailla. Myös kauniit ystävälliset sanat onnellistuttavat ystäviämme.
Usein arjen kiireessä saattaa unohtua se, mitä todellinen ystävyys on? Kuka on minun todellinen ystäväni? Ovatko satunnaiset tapaamiset kaupan kassajonossa ystävyyttä? Mitä ovat paikallisessa pubissa tapaamani ystävät? Ovatko he minun hyvänpäiväntuttujani? Vai voisiko filosofiasta olla apua selvitettäessä ystävyyden syvempää tarkoitusta?
Filosofi Epikuros (341-270) ajatteli, että kaikista asioista suurin on ystävyys. Se on viisautta, jotta voimme elää elämämme onnellisina. Hänellä on hyviä vertauskuvallisia näkemyksiä, joita peilaan seuraavassa tämän ajan elämänmenoon.
Mainoksissa tapahtuu viekottelua yhdistämällä tarpeettomat tavarat unohtuneisiin tarpeisiin. Vaikka ostamme uuden citymaasturin, me etsimme pohjimmiltaan vapautta. Hankkiessamme hienoja sukellustarvikkeita, olisimmekin tarvinneet ajattelua mielenrauhan saavuttamiseksi. Ostaessamme pullollisen aperatiivia kaipasimme kuitenkin ystävyyttä.
Syömisestä ja juomisesta Epikuros on hyvin tarkka. Ylellinen ruoka ja juoma eivät säästä meitä ikävyyksiltä eikä tuo ruumiin terveyttä. Hän varoittaakin, että aterioiminen ilman ystävää on leijonan tai suden elämää. Se on tärkeämpää kenen kanssa syöt tai juot, kuin mitä syöt tai juot.
Myös filosofi Aristoteleella (384-322) on varteenotettavia näkemyksiä ystävyydestä. Hänen mukaansa kukaan ei haluaisi elää ilman ystäviä, vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvin.
Aristoteleen mukaan on kolmenlaista ystävyyttä. Ensimmäisessä ystävyys perustuu hyötyyn. Näitä ovat nykyajan win-win –periaatteeseen perustuvat liikekumppanuudet, joissa molemmat osapuolet voittavat ja hyötyvät.
Tämä ei riitä Aristoteleella vaan hän jatkaa toisenlaiseen ystävyyteen, jossa ystävyys perustuu nautintoon. Heitä ovat esimerkiksi mukavat henkilöt, jotka sosiaalisissa tilanteissa hauskuuttavat ihmisiä omituisen tuntuisilla tarinoilla.
Aristoteles jatkaa tästä vielä eteenpäin. Hänen mielestään todellinen ystävyys perustuu ihmisten molemminpuoliseen ihailuun. Tämä kolmannenlainen ystävyys on hänelle kaikkein tärkein ja luotettavin todellisen ystävyyden ”mittari”.
Henkilökohtaiset ihmissuhteet ovat tärkeitä onnellisen ja hyvän elämän lähteitä, siksi niihin kannattaa panostaa aikaa ja energiaa. Näin ystävänpäivänä on hyvä unohtaa win-win liikesuhteet ja sosiaalisesti hauskat tilanteet. Sen sijaan kehotakin jokaista lukijaa lähtemään joko lounaalle tai kahville ihailemansa henkilön kanssa.
Heikki Vuorila