Tällä kertaa blogissa Auralan hankekoordinaattori
Hanne avaa uuden VOIMA-hankkeen taustaa ja sitä, mihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin hankkeessa pureudutaan.
Vapaan sivistystyön ja työllisyyspalveluiden yhteistyön VOIMALLA kiinni jatkuvan oppimisen ja työllistymisen tukemiseen!
Meillä Auralan kansalaisopistossa sekä neljässä muussa vapaan sivistystyön oppilaitoksessa käynnistyi elokuussa hanke nimeltään VOIMA – Vapaa sivistystyö oppimisen ja työllistymisen mahdollistaja (ESR+ 2026–2028). Hankkeessa kannamme kortemme kekoon työllisyyden edistämisessä vahvistamalla vapaan sivistystyön roolia osana suomalaista koulutusjärjestelmää sekä jatkuvan oppimisen palveluja.
KEHA-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Suomessa heinäkuun 2026 lopussa yhteensä 361 850 (työttömyysprosentti 13,2 %), mikä on yli 20 000 enemmän kuin vuosi sitten. Turussa määrä oli samana ajankohtana 17 328 (16,4 %) ja hankkeessa mukana olevassa Lahdessa 10 413 (18,2 %). Osaamisen kehittämistä ja jatkuvaa oppimista tarvitaan läpi elämän, mutta työnhakijana osaamisen kehittämisen tarve ymmärrettävästi korostuu. Jos työttömyys pitkittyy, työnhakija on pelkän peruskoulun varassa tai työkokemusta on todella vähän, työllistyminen on vielä vaikeampaa ja osaamisen kehittäminen vielä akuutimpaa. Kokonaisen tutkinnon suorittaminen ei ole aina taloudellisesti tai muista syistä mahdollista tai edes välttämätöntä, joten tarvitaan lyhyempiä ja joustavampia koulutusmahdollisuuksia. Se voi olla aiemmin opitun päivittämistä tai jokin perustaito tai muu osaamisen palanen, joka on syystä tai toisesta jäänyt aiemmin puuttumaan tai vaillinaiseksi. Tämä osaamisen päivittäminen tai täydentäminen voi johtaa suoraan työllistymiseen, mutta yhtä arvokasta on se, että valmiudet opiskelun jatkamiseen paranevat ja pientä osaamisen palasta voikin seurata isompi osaamisen palanen tai kokonainen tutkinto. Kaikki tämä vahvistaa polkua työelämään.
Kansalaisopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset eli kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset ovat paikkoja, joissa tätä osaamisen päivittämistä tai täydentämistä voi tehdä usein lähellä kotia, matalalla kynnyksellä ja oppimisen taitoja kartuttaen. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on Suomessa yhteensä 286, ja niissä järjestettiin yhteensä 112 000 koulutusta vuonna 2024. Koulutusten teemat ovat moninaisia, ja ne vaihtelevat oppilaitosmuodoittain, mutta teemoista löytyy esimerkiksi digitaitoja, kieli- ja viestintätaitoja sekä erilaisia muita perus- ja kansalaistaitoja.
Tällä hetkellä vapaan sivistystyön koulutustarjonta ja työttömät työnhakijat eivät silti kohtaa riittävästi. Koulutuksiimme osallistuvat eniten korkeasti koulutetut ja työlliset (Tilastokeskus 2024). Tähän kohtaanto-ongelmaan on aikakin kaksi syytä. Ensinnäkään me vapaan sivistystyön toimijat emme tunnista, osaa sanoittaa tai muotoilla koulutuksiamme työllistymisen tukemisen näkökulmasta. Meillä on jo koulutuksia, jotka sellaisenaan vahvistavat työelämässä tarvittavia taitoja, ja lisäksi on koulutuksia, joita voisimme muotoilla paremmin vastaamaan työttömien tarpeita. Esimerkkeinä jo aiemmin esille nostetut digitaidot sekä kieli- ja viestintätaidot. Meidän on myös mahdollista räätälöidä kokonaan uusia koulutuksia, kun alueen työttömien tarpeet ovat tiedossa.
Toisaalta, ja myös edellisestä syystä johtuen, koko vapaa sivistystyö ja erityisesti sen jatkuvaa oppimista ja sitä kautta työllistymistä tukevat koulutukset ovat edelleen huonosti tunnettuja niin asiakkaiden kuin ohjausalan ammattilaisten keskuudessa. Esimerkiksi kansalaisopistot mielletään yhä enemmän harrastuspaikoiksi kuin työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisen paikoiksi. Yhteistyö työttömien ohjautumisen osalta liittyy usein esimerkiksi johonkin suoraan työllistymistä tukevaan hankkeeseen, eikä muusta koulutustarjonnasta välttämättä puhuta. Toki on myös alueita, usein pienempiä kuntia tai kaupunkeja, joissa yhteistyö työllisyyspalveluiden ja muiden ohjaavien tahojen kanssa on tiivistä ja vapaata sivistystyötä hyödynnetään kuntalaisten osaamisen kehittämisessä tehokkaasti.
VOIMA-hankkeessa tavoitteena on saada vapaa sivistystyö osaksi työttömien tukemisen palvelupolkuja pysyvästi. Se edellyttää suunnitelmallisempaa yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä eri toimijoiden välillä. Työllisyysalueilla on tietoa asiakkaiden tilanteista ja alueellisista osaamistarpeista, kun taas vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on koulutusta, osaamista ja kokemusta erilaisista oppijoista. Kun nämä näkökulmat tuodaan yhteen ja oppilaitokset, työllisyysalueet sekä muut ohjaustyötä tekevät toimijat tuntevat paremmin toistensa mahdollisuudet, voidaan rakentaa koulutus- ja palvelupolkuja, joissa oikea osaamisen palanen löytyy oikealle ihmiselle oikeaan aikaan.
Hanne Mäkinen, hankekoordinaattori, Auralan Setlementti / kansalaisopisto
Lähteet:
KEHA-keskuksen työllisyyskatsaus heinäkuu 2026. Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2026
Vapaan sivistystyön koulutus [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2024. ISSN=1799-4535. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 11.9.2026]. Saantitapa: https://stat.fi/fi/julkaisu/cm0yymupi7d1f08vzpjcws1k4
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 2026. Vapaa sivistystyö
—-
VOIMA – Vapaa sivistystyö oppimisen ja työllistymisen mahdollistajana (ESR+ 2026–2028) on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke, jossa on mukana Auralan kansalaisopiston lisäksi Paasikivi-Opisto, Harjulan kansalaisopisto, Rovala-Opisto, Rovaniemen kansalaisopisto ja Opintokeskus Sivis. Auralan kansalaisopistolla on päähanke ja muilla osahankkeet. Hankkeissa tehdään tiivistä yhteistyötä neljän eri työllisyysalueen (Turku, Lahti, Päijät-Häme ja Rovaseutu) kanssa.
Hankkeen nettisivut rakentuvat osoitteeseen www.voimavst.fi. Perustiedot hankkeesta löytyvät sivulta aurala.fi/hankkeet.
