Millainen on tulevaisuuden työpaikka 2030-luvulla? Millaista osaamista tarvitaan ja miten sitä kartutetaan? Miten töitä tehdään? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Tulevaisuuden työelämä -ennakointityöpajassa. Työpajaan osallistujat edustivat ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO:n eri koulutusalojen opiskelijoita. Viisitoista nuorta pohti opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa tulevaisuuden työelämän sisältöjä ja siihen vaikuttavia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja muutosvoimia. Tilaisuus järjestettiin juuri ennen koronapandemian alkua, mutta työpajasta saadut tulokset ovat muuttuneet vielä ajankohtaisemmaksi verrattuna v. 2020 alkupuolen työpajan toteutushetkeen.
Pienryhmätyöskentelyssä keskustelun virittelijänä käytettiin mm. Opetushallituksen ennakointifoorumin laatimaa osaamiskorttipakkaa (Ennakointituloksia | Opetushallitus (oph.fi) ja Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian (https://ennakointiakatemia.fi/ ) tuottamaa alueellista ennakointiaineistoa. Tulevaisuuden työelämän sisältöjä pohdittiin eri näkökulmista, kuten osaamisen kehittämisen, teollisuuden, ympäristön ja ekologian, digitalisaation ja robotisaation, liiketoiminnan ja arvoketjujen sekä palvelujen ja yhteisöllisyyden näkökulmista.
Opiskelijat nostivat esiin elinikäisen oppimisen merkityksen: itseohjautuvuutta ja asiantuntijuuden muutosta pidettiin tärkeinä ja vahvistuvina ilmiöinä tulevaisuuden työelämässä. Keskusteluissa korostettiin johtamisen merkitystä. Organisaatioiden on oltava joustavia ja osaltaan motivoida henkilöstöä elinikäiseen oppimiseen sekä toisaalta mahdollistaa työn sekä vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittamisen mallit. Tulevaisuuden oppimisympäristöt koettiin hyvin moninaisiksi. Työn ja vapaa-ajan hämärtyminen koettiin vahvistuvan entisestään. Samalla nuoret kokivat vapaa-ajan hyvin merkitykselliseksi oman tulevaisuutensa kannalta. Digitalisaation ja robotisaation monipuolinen hyödyntäminen nähtiin tärkeiksi ilmiöiksi eri alojen työpaikoilla. Nuoret kokivat etäpalveluiden, tietotyön ja tiedon monipuolisen käytön eri ammateissa merkittävinä asioina tulevaisuuden työelämässä. Myös alustatalouden hyödyntämismahdollisuudet määriteltiin muutostekijäksi, joka jo nyt osaltaan on arkea tietyillä aloilla. Pienryhmissä keskusteltiin myös ympäristökysymyksistä ja nuoret toivat selkeästi esiin sen, että vastuullinen tuotanto niin palveluissa kuin teollisuudessa, ekologisuus ja kestävän kehityksen periaatteet tulevat entisestään vahvistumaan kaikilla aloilla 2030-luvulla.
Pienryhmätyöskentelyn jälkimmäisessä osuudessa käytettiin Opetushallituksen ennakointifoorumin laatimaa tulevaisuuden osaamiskorttipakkaa. Ryhmätyöskentelyssä tuotiin esille se, että osaamiskorttipakan korteissa on kuvattu yleisiä eri ammatti- ja osaamisalat ylittäviä, metatason, osaamisia. Monipuolinen digitaitojen osaaminen oli nostettu vahvasti esiin eri alojen osaamiskorteissa, mutta esimerkiksi vuorovaikutus- ja monikulttuurisuustaidot olivat vähemmän esillä näissä korteissa, vaikka nuoret määrittelivät ne itse tärkeiksi tulevaisuuden osaamisiksi.
Mitä opimme työpajasta – miltä työelämä näyttää 2030-luvulla varsinaissuomalaisten nykynuorten näkökulmasta? Työelämässä on käynnissä jatkuva muutos, joka näkyy esimerkiksi joustavuuden ja työtehtäväprosessien tehostamisen korostumisessa, matalan hierarkian pop up-tiimien suosimisessa, työn joukkoistamisessa, sisäisen motivaation ja autonomian korostamisessa tehtävien suorittamisen ydinmallina sekä pyrkimyksenä jatkuvaan arviointiin ja oppimiseen. Osaamisvaatimuksissa korostuvat yhä voimakkaammin esimerkiksi joustava ja vaikuttava toiminta muiden ihmisten kanssa, jatkuva oppiminen, kokonaisuuksien hahmottamisen ja ennakoinnin taito, monikulttuurisuusosaaminen sekä tiimien koordinointitaito unohtamatta monipuolisia digitaitoja. Samanaikaisesti tekoäly linkittyy yhä uusiin palveluihin, kulkuvälineisiin ja tuotantoprosesseihin lisäten yksittäisten ihmisen ja tiimien suorituskykyä ja vähentäen rutiinitehtäviä ja aiemmin piiloon jääneitä päällekkäisyyksiä. Robotit työkavereina ovat arkea eri alojen työpaikoilla. Ympäristönäkökulma on huomioitu entistä konkreettisemmin eri tavoin niin teollisuudessa kuin palvelualoilla.
Miten työpajan antia voi peilata Auralan kansalaisopiston ja muiden opistojen toimintaan ja kehittämistyöhön? Kansalaisopistot osaltaan tukevat jatkuvan oppimisen periaatteiden toteutumista yhteiskunnassa ja mahdollistavat monipuolisen kurssitarjonnan kautta yksilöiden osaamisen kehittymistä elinkaaren eri vaiheissa. Kansalaisopistoissa on tarjolla hyvin monipuolisesti opintoja, joita työelämässä voi hyödyntää (esim. kansalaistaidot, monikulttuurisuus, kielet, digitaidot) – tämäntyyppiset eri ammatti- ja osaamisalat ylittävät työelämätaidot ovat tärkeitä nyt, mutta niiden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa.
Kansalaisopistoissa on meneillään kehitysprosessi, joka mahdollistaa sen, että opiskelijan on mahdollista saada jatkossa arviointi ja opintopisteitä kansalaisopiston kurssista. Arvioinnin ja opintopisteiden saaminen on mahdollista syksystä 2021 alkaen osassa kursseista, opiskelijan niin toivoessa. Keväällä 2021 käynnistyneessä OSKU-kehittämishankkeessa (toteuttajina Auralan kansalaisopiston lisäksi muita varsinaissuomalaisia kansalaisopistoja) syvennytään kehittämään kansalaisopistojen osaamisperusteisuutta ja miten mm. opintojen kautta kerrytettyä osaamista voidaan aidosti hyödyntää niin työelämässä kuin laajemminkin opiskelijan/yksilön arjessa ja osana hänen elinikäistä oppimisprosessiaan.
Tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimuksiin ja elinikäisen oppimisen periaatteisiin vastaaminen edellyttää alueen eri koulutusorganisaatioiden ja vapaan sivistystyön toimijoiden aktiivista yhteistyötä nyt ja tulevaisuudessa. Jokainen organisaatio osaltaan tuottaa osaamisperusteisesti opinto- ja kurssitarjontaa eri opiskelija-/oppijaryhmien tarpeet huomioiden.
Kirjoittaja: Elina Vuorio, Turun ammattikorkeakoulu, hankeasiantuntija ja projektipäällikkö
Valokuva: Hilja Mustonen
