Opin LUKEMAAN, kun oli 5-vuotias. Olen siis käytännössä LUKENUT niin kauan kuin muistan. Minulle LUKEMINEN on aina ollut helppoa ja mieluisaa, ja LUKUTAITO ja LUKEMINEN ovat olleet itsestäänselvyyksiä. Uskon, että mahdollisuus LUKEMISEEN on itsestäänselvyys myös useimmille muille suomalaisessa koulujärjestelmässä kasvaneille. Työ muualta Suomeen muuttaneiden kanssa on auttanut huomaamaan, ettei LUKUTAITO aina ja kaikkialla suinkaan ole helposti kaikkien saatavilla. Vaikka olen aina pitänyt LUKEMISTA tärkeänä ja arvostettavana, kohtaamiset ja keskustelut LUKUTAIDOTTOMIEN aikuisten kanssa ovat muuttaneet oman LUKUTAIDON itsestäänselvyydestä mittaamattoman arvokkaaksi supervoimaksi.
Meillä LUETAAN kotona paljon. Meillä LUKEVAT niin lapset kuin aikuisetkin. Meillä LUETAAN kaikenlaista tietokirjoista tarinoihin ja sarjakuvista runoihin. Meillä LUETAAN monella eri kielellä. Kirjahyllyssä on lastenkirjoja kielillä, joita kukaan meistä ei oikeasti osaa, mutta se ei estä tarttumasta kirjaan ja LUKEMASTA. Kun jokin asia innostaa, siitä on LUETTAVA lisää. Kun mikään ei huvita, voi aina ottaa kirjan käteen ja LUKEA. LUKEMINEN antaa tilaisuuden tutustua ihmisiin, paikkoihin ja aikoihin, jotka muuten olisivat meidän ulottumattomissamme. Se antaa mahdollisuuden uppoutua tarinan vietäväksi ja olla kärpäsenä katossa osa jonkun muun tarinaa. Se tarjoaa näköalapaikan jonkun toisen ajatuksiin ja tunteisiin. Parhaimmillaan se on matka omaan tarinaan jonkun toisen tarinan kautta.
LUE sinäkin! Klikkaa tästä Lauran LUKUVINKKEIHIN
Olen itse kasvanut kirjojen keskellä ja niin ovat lapsenikin. Oman kirjahyllyn lisäksi kirjasto on aina ollut huikea mahdollisuus seikkailuun. Nyt syksyllä eskarinsa aloittanut nuorimmainen sai alkukesästä oman kirjastokortin. Kun hän käveli ulos kirjastosta tuore kortti tiukassa otteessa, kuului toiveikas, mutta hieman epäuskoinen kysymys: ”Voinko mä nyt LUKEA kaiken, mitä kirjastossa on?” Tuohon kysymykseen tiivistyi mielestäni LUKUTAIDON ja LUKEMISEN olennaisin ydin: innokas uteliaisuus yhdistettynä valtaan käyttää LUKUTAIDON supervoimaa. Kirjastokortti on arvoasteikossa korkealla ja sen paikka omassa lompakossanikin on eturivissä, koska sitä käytetään usein.
Oman pitkän kesälomani ehdoton kohokohta oli se, että minulla oli aikaa LUKEA. Ja minähän LUIN. LUIN kesäloman aikana muun muassa Alan Bradleyn Flavia de Luce -kirjoja ja intouduin niiden inspiroimana kertaamaan kemian perusteita. Katsoin opetusvideoita, joissa vähän väliä palattiin jaksolliseen järjestelmään ja sen LUKEMISEEN. Ymmärsin, että kyse on pitkälti siitä, miten tuota alkuainetaulukkoa LUETAAN. Kaikki tieto oli helposti saatavilla, mutta se piti osata LUKEA. Kemialliset kaavat muuttuivat arkisemmiksi, kun ymmärsin, miten niitä LUETAAN. Tajusin jälleen, että LUKEMISESSA on ennen kaikkea kyse tietynlaisesta koodin purkamisesta. Pitää tietää jonkun joskus jossain päättämistä ja sopimista asioista ja LUKEA taulukoita, kirjainjonoja ja numeroita tuolla tietyllä tavalla.
Sama pätee perinteiseen sanojen LUKEMISEEN. LUKEMINEN on kuin taikuutta. Kun ymmärtää LUKEMISEN niksit, pääsee käsiksi mihin tahansa. Pienen lapsen – ja aivan yhtä lailla aikuisen – LUKEMAAN oppimisen seuraaminen on palkitsevaa. Kun pitkistäkin kirjainjonoista saa ääneen sanottuina kuullakseen tuttuja sanoja, loistavat pienet silmät suuresta oivalluksesta. Joskus vähän laiskottaa tai tarvitaan aikuisen apua varmistamaan, tuliko LUETTUA oikein, mutta kehitys on huimaa, kun alkuun on päässyt.
Linja-auton stop-painikkeesta löysimme eräänä päivänä lisää jotain sellaista, mitä haluamme yhdessä oppia LUKEMAAN: pistekirjoitusta. Kun kävimme läpi pistekirjoituksen ideaa, näin oivalluksen lampun taas syttyvän. Saman stop-sanan voi siis kirjoittaa kahdella eri tavalla ja molemmille kirjoituksille on myös oma tapansa LUKEA ne. LUKEMAAN voi siis oppia monta kertaa uudestaan.
LUKEMINEN on taito, joka mahdollistaa monien muiden taitojen oppimisen. LUKEMINEN on taito, joka edistää ymmärtämistä. LUKEMINEN on taito, joka paranee LUKEMALLA. LUKEMINEN avaa ovia. LUKUTAITO on supervoima!
LUKEMISIIN!
Kirjoittaja työskentelee Auralassa hankepäällikkönä ja suomen kielen opettajana
